DVOTEDIN LIVE FEEDBACK TAMPEREELLA 7.3.2008

ILMOITA ELOKUVASI 14.2. MENNESSÄ!

Nyt sinulla on mahdollisuus saada elokuvasi esille ja siitä
henkilökohtaista palautetta Suomen elokuva-alan huippuammattilaisilta.
Palautteenantajana mm. ohjaaja Johanna Vuoksenmaa (elokuvat Nousukausi,
Onni von Sopanen, sarjat Tahdon asia, Röyhkeä diplomaatti). Ilmoittautua
voivat nuorten (15-25v) alle 30 min. kestoiset fiktio- dokumentti- ja
animaatioelokuvat.

Dvoted (www.dvoted.net) on pohjoismainen nuorten elokuvasivusto ja
-yhteisö.

Perjantaina 7.3.2008 dvoted järjestää yhteistyössä
Videotivoli-festivaalin kanssa Live feedback -tilaisuuden. Tapahtuma on
samalla kertaa elokuvanäytös, ohjaajatapaaminen ja kritiikkitilaisuus.

Näytökseen valitaan neljä lyhytelokuvaa lähetettyjen elokuvien joukosta.
Elokuvat katsotaan isolta kankaalta, jonka jälkeen dvotedin mentoreina
toimivat elokuva-alan ammattilaiset antavat henkilökohtaista palautetta
tekijöille. Myös yleisö saa osallistua keskusteluun ja esittää
kysymyksiä sekä tekijöille että mentoreille.

Ilmoittautuminen on todella helppoa! Kannattaa kuitenkin toimia
nopeasti – ilmoittautumisaikaa päättyy 14.2.2008.

1. Lataa liitteenä oleva ilmoittautumislomake(.doc), täytä ja lähetä se
sähköpostitse osoitteeseen saara(at)dvoted.net. Huomaa, että valituista
elokuvista on löydyttävä esityskopio DVD tai MINI-DV -formaatissa.

2. Lataa elokuvasi dvotedille (www.dvoted.net) 14.2.2008 mennessä.
Latausohjeet löytyvät etusivulta kohdasta “Publish your film”.

Ilmoittautumisohjeet ja lisätiedot löytyvät myös dvotedilta alla
olevasta linkistä ottamalla suoraan yhteyttä Saara Konttiseen, dvotedin
Suomen toimittajaan, saara@dvoted.net.

http://www.dvoted.net/index.php?option=com_content&task=view&id=4310&Itemid=27?=fi_FI

Live feedback pidetään Videotivolin seminaarin yhteydessä Tampereeen
WERSTAS-työväenmuseon tiloissa perjantaina 7.3.2008 klo.15-17.

Kaikin puolin tervetuloa mukaan, tekijöiksi tai yleisöksi!

Ystävällisin terveisin,
Saara Konttinen
dvoted / Suomen toimittaja
saara@dvoted.net
+358-(0)45-125 8045

tehokkuus

Tehokkuus alkaa kustannusten hallinnsta, ja suoria säästöjä saadaan aikaan noudattamalla laadittua budjettia.

Meiltä puuttuvat yhteiset pelisäännöt, eletään kuin sokkoina pellossa noin niikuin suurinpiirtein. Joku voi nähdä siinä hyvätkin puolensa.

Miten olisi toiminnan rationalisointi? Vaikka aluksi HEO:n henkilökunnan muistio käyttöön talon sisäiseksi ohjesäännöksi.

Lisäksi:

• suunnitelmallisuus toimintojen perustaksi
• tavoitteet ja työkäytännöt kaikkien tietoon
• vastuualueet ja työnjako selkeämmiksi
• muutoksista tiedottaminen
• avoimuus ja kaikkien resurssien hyödyntäminen
• myöntäminen että emme ole vielä valmiita ja että osaamme oppia

verkko-opetus

Voimme puhua myös verkkotyöskentelystä, koska se sisältää myös verkko-opetuksen(vähäistä Heo:ssa)

Kukin voi soveltaa oman linjansa tarpeisiin rinnakkaisena / täydentävänä työvälineenä.

Edellytyksenä on kunkin opettajan tarpeiden huomioiminen ja hänen perehdyttämisensä virtuaalisen oppimisympäristöön. Blogit ovat helppo ja toimiva alusta.

Etuja: ajansäästö hallinnollisessa työssä (esim. tietojen keruu, varaukset, palautteet, laite- ja tilahallinta jne), tehokkaampi yhteydenpito opiskelijoihin, opiskelijoiden keskinäisten yhteyksien vahvistaminen, avoimempi tiedonkulku ja tehokkaampi sitouttaminen: osallistuminen, ideat, suoritteet, palautteet ja vertaisarviointi kaikkien näkyville.

Lukiot ja korkekoulut käyttävät verkko-ympäristöjä, miksi Heo:ssa ei. Verkkotyöskentely on jo osa nykyaikaista osaamista kaikilla media- ja muillakin tietointensiivisillä aloilla.

Heossa on Opeblogi käytössä, samoin Multimedialinjalla oma blogi, muut mukaan.

Yhteisöllisyyttä ylläpidetään webin avulla, esim. FaceBook, Flickr, YouTube, Jaiku… ovat nimenomaan sosiaalisia yhteisömedioita. Pitäisi edes tutustua ennen kuin torjuu.

swot

SWOT on hyvä työväline, vaatii aikaa, varsinkin jos sovelletaan HEO:oon kokonaisuudessaan. Päivitetty nelikenttä pitäisi olla kaikkien tiedossa. Vahvuudet, Heikkoudet, Mahdollisuudet ja Uhat.

Missä on Heo:n suunta ja toiminnan panostus? Minkälaiseen tulevaisuuteen olemme varautuneet ja miten? Strategiset valinnat ja perustelut pitäisi olla jokaisella päässään yhtä kirkkaana kuin opiston postiosoite. Tulevan ennakointi on vaikeata toteuttaa niissä asioissa, joista ei ole tietoa tai se saadaan viime tipassa vrt. tiedonkulku.

Tämän tason asiat vaikuttavat suoraan jokapäiväseen työhön, motivaatioon, panostamiseen ja työn mielekkyyteen.

yhteisen ajan käyttö

Toimiva käytäntö voisi olla 2 kertaa vuodessa vetäytyminen: loppukeväästä tulevan lukuvuoden suunnittelu (ennakkoon valmisteltuna) ja ennen lukuvuoden alkua “Yyteri”, jonne olisi hyvä saada esim. ulkopuolinen henkilö luomaan uusia näkökulmia omaan työhön.

Yhteisistä tilaisuuksista pitäisi tiedottaa ajoissa ja antaa sisällöllistä tietoa etukäteen. Ja ne pitäisi aina valmistella että kaikilla on tiedossa mihin ollaan menossa ja mitä varten. Yllätykset ovat sitten erikseen oma asiansa.

Barceloonan matka oli mukava katkaisu kesken syystohinan. Se tosin meni ihan turistellessa, mikä oli ehkä tarkoituskin.

Mikä opettajakokousten merkitys ja tehtävä? Pitäisikö meidän erottaa toisistaan suunnittelu- ja ideointityö päivittäisten rutiineihin liittyvistä päätöksistä ja ilmoituskäytännöistä. Jälkimmäiset kuuluvat opettajakokokouksiin. Opettajakokoukset tulisi myös valmistella ja käsiteltävät asiat mielellään myös jollakin tasolla esitellä osallistujille ennen kokousta.

urakehitys

Heo:ssa liittyy ehkä omien tietojen ja osaamisen syventämiseen ja päivittämiseen.

Se voisi koulutus, vierailu ja  myös tehtävien kiertoa omassa työyhteisössä. Rohkeasti pitäisi vaan vaihtaa duuneja keskenämme vaikka määräajaksi. Sen jälkeen olisi keskustelu ja yhdessä kehittely vankemmalla pohjalla.

Työtehtävien vaihtelu ehkä myös piristäisi, innostaisi ja motivoisi.

työhyvinvointi

Työterveyshuolto toimii hyvin, mutta siihen liittyvät etuisuudet eivät ole kaikkien tiedossa.Työhyvinvoinnin uhkana epätietoisuus vastuusta ja valtuuksista kunkin työntekijän kohdalla ja yllättävät uudet tilanteet, joita ei ole valmisteltu etukäteen, esim. tilaratkaisut/ulkopuoliset projektit ja niihin liittyvät toimenpiteet.

Epämääräiset työkäytännöt niiden asioiden suhteen, jolloin ollaan riippuvaisia toisista - kuormittavat.

tiedotus

HEO:n heikoin lenkki: rutiiniasiat hoituvat, mutta esim. avaimiin ja sisäänpääsyyn liittyviä ongelmia jatkuvasti infon kanssa Portsissa ja esim. Trombitin aikana Kirstinkadulla.Opettajakokoukset eivät yksin riitä, koska kokoonnutaan ainoastaan kerran kuussa.

Henkilökunnan sisäistä tiedottamista voitaisiin kehittää (intra)netin kautta, kysymyksenä kuka päivittää sitä.

Henkilökunnalle suunnatut toimeksiannot = lisätyöt esim. eri projekteissa tulevat viime tipassa, briifaus heikkoa

Tieto kulkee “suusta suuhun” ja valikoidusti - ei keskitetysti.

Henkilökunnan muistioon voitaisiin koota keskitetysti talon sisäiset käytännöt ja tiedot esim. infon, Kirstin keitaan, saunatilojen toiminnasta, talon sisäisistä tietoverkoista ja niiden käytöstä, työterveyshuollosta, työsuhde-eduista jne.

Kuka kokoaa, kuka päivittää?

organisaatio

Organisaation ylärakenne tuntui olevan hieman 
epäselvä kaikille. Nettisivuilta löytyy 
nimilistat opiston johtokunnasta ja säätiön 
hallintoneuvostosta, mutta mistä asioista näillä 
elimillä on päätäntävalta/vastuu?

Syksyllä valittu apulaisrehtori osallistuu myös ylärakenteen kokouksiin, joten hän toiminee myös informanttina näiden kahden kerrosten välillä.

mentorointi

Mentorointi on vanha menetelmä, kun halutaan siirtää kokemuksellista tietoa ja osaamista vanhoilta taitajilta nuoremmille. Osaava, arvostettu ja kokenut, senioriasemassa oleva asiantuntija, mestari, mentori, neuvoo, tukee ja edistää kahdenkeskisessä vuorovaikutussuhteessa nuorta, kehityshaluista nuorta työssä tai opiskelussa. Suhde perustuu avoimuuteen, molemminpuoliseen luottamukseen ja tasa-arvoisuuteen. (http://fi.wikipedia.org/wiki/Mentorointi)

Mentorointi sai alkunsa Kreikan mytologiassa, mutta tämä mestari-kisälliperinne elää tänäänkin eri muodoissa.
Viime vuosina mentorointi on lisääntynyt voimakkaasti, kun on huomattu sen tuomat hyödyt. Kysymyksessä on ns. hiljaisen eli kokemusperäisen tiedon siirtäminen. Samalla myös työmotivaatio paranee.

Monilla suurilla yrityksillä ja oppilaitoksilla on mentorointi-ohjelmia. Naisyrittäjille ja naisjohtajille on ollut useita laajoja mentorointiohjelmia, mm. Acafemica ja WIT.

Heostus-keskusteluissa todettiin, että Heo:ssa saa mentorointi kolleegoilta.

Kontaktiverkkoja voi käyttää hyväksi, vierailijat ja tuntiopettajat voivat toimia myös mentoreina. Ulkopuolinen mentori saattaa olla hyödyllinen, koska hän pystyy “ylittämään” työyhteisön ennakkoasenteet ja ajattelemaan asiat uudesta näkökulmasta.